Ennusmerkit ja hyvä mieli
” Ympärillämme on ennusmerkkejä, jotka ovat väliin huomaamattomia, väliin selviä. Mutta ne on osattava tulkita tarkasti, jotta ne voisivat ohjata kulkuamme tiellä.”
(Paulo Coelho, Valon soturin käsikirja)
Luemme lehtiä, kuuntelemme uutisia, keskustelemme sosiaalisessa mediassa, pysymme tapahtumien tasalla vain kännykkään vilkaisemalla. Mutta, miten meihin suhtaudutaan työelämässä? Miten me itse suhtaudumme toisiimme?
Työyhteisöjen luovuus ja innovatiivisuus ja siten myös tuottavuus kasvavat avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirissä. Avoimuus ja luottamus puolestaan luovat työniloa ja synnyttävät onnistumisen tunteen. Onnistumisen tunteen vaikutus motivoivana tekijänä kestää pitempään kuin pienen palkankorotuksen vaikutus.
Asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen on esimiestyön haaste, sillä asiantuntijoiden
tuotantovälineet ovat heidän päässään, eivät tehtaan liukuhihnalla. Pelkoon perustuva työilmapiiri ja tunne epäoikeudenmukaisuudesta eivät kasvata minkään yrityksen tai yhteisön luovuutta, eivätkä tuottavuutta.
Ihmiset ovat olemassa suhteessa toisiinsa. Asioita hoidetaan ihmisten kautta. Hyvä mieli takaa paremman työtuloksen ja asiakaspalvelun. Hyvä mieli auttaa jaksamaan ja ruokkii luovuutta ja innovatiivisuutta.
Mistä hyvän mielen saa?
Oikeudenmukaisuuden kokemuksesta, arvostuksen ja välittämisen tunteesta, ystävällisestä kohtelusta. Siitä, että etsitään onnistumisen kokemuksia, tutkitaan ihannetilaa, silloin kun kaikki menee hyvin, suunnitellaan koko tiimin voimin prosessia ja toteutetaan tavoitteita.
Esimiestyössä tämä tarkoittaa valmentavaa johtamistyyliä. Olisiko tämä ennusmerkki?
Arvot avainasemassa
Hyvä puheenvuoro – nykyisin työelämästä puhutaan voittopuolisesti kielteisesti, uhkien ja kriisien kautta. Siitä huolimatta valtaosa meistä käy säännöllisesti työssä, useimmat ehkä jopa siitä nauttivat ja toteuttavat itseään luovuuden liukastamilla aalloilla.
Pohjimmiltaan yhteisöjen toimintaa ohjaavat arvot, ovatpa ne sitten tiedostettuja tai tiedostamattomia. Tiedostetut arvot voivat olla työryhmä/johtoryhmätyöskentelynä synnytettyjä, mikä voi ilmentää sitä, etteivät ne ole kaikkien yhteisesti jakamia tai kokemia. Tiedostomattomat arvot näkyvät huhuina, piilotettuna valtataisteluna, kyynisyyteenä tai vaikkapa jatkuvana valittamisena. Myös perinteet ja vakiintuneet toimintatavat ilmentävät todellisia arvoja – kuka käyttää ääntään, ketä kuunnellaan tai kenelle naureskellaan.
Hyvin johdettu työyhteisö on tietenkin todellisuuteen pyrkivä – yhteisesti jaettu totuus, yhteinen näkemys tai visio liimaavat ihmisiä toimimaan yhdessä.
Tässä yhteydessä puhutaan paljon sitouttamista. Joku sitoo jonkun johonkin – voiko selvemmin valtatilanteen kuvata. Jospa johtaminen voisi olla liittämistä – tarjoan sinulle tämän arvopaletin, tämän vision ja tämän jaetun todellisuuden, TAHDOTKO olla mukana tekemässä näistä kanssamme totta. Ja työyhteisön kannalta tämä on liittymistä, TAHDON.
Hyvän mielen saa siitä, että tekee omien arvojensa mukaista työtä, saavuttaa tavoitteitaan ja löytää itsestään pieniä ihmeitä pienissä ja suurissa asioissa. Uskallus nähdä toisin, kysyä toisin – voivat tuottaa sellaista energiaa, jolla työyhteisöelämä siirtyy aivan toiselle MIELENtasolle. Jatkakaamme keskustelua – prosessi on tärkeämpää kuin lopputulos.
Hyvä kommentti Arabian Laurilta. Yhdyn täysin hänen näkemyksiinsä siitä, mikä työyhteisössä ja sen arvoissa on olennaista.Kielteisyydestä on EHDOTTOMASTI päästävä eroon. Jo Kyllikki Virolaisen isoäiti Lydia toi esille viisauden “Hyvä ei tule koskaan tyhjänä takaisin.Jos teet hyvää toiselle, saat varmasti itsellesi paitsi hyvän mielen myös jonkin mieluisan myötäkäymisen.”